Saatiinpa tarpeeksemme Vang Viengista muutama paiva sitten, ja toissapaivana otimme aamulla bussin paakaupunkiin Vientianeen. Tama on ihan mukava paikka, paakaupungiksi erittain pieni - vain n. 260 000 asukasta. Kommunismi tosin nakyy ja hallituksen asettama nukkumaanmenoaika, 23:30, on tarkasti noudatettu, ja kaytannossa koko kaupunki hiljenee puoleenyohon mennessa. Eilen kavimme keilaamassa naistenpaivan kunniaksi, hauskaa oli. Viereisella radalla muutama paikallinen juhli aika riehakkaasti, joten meillekin tarttui juhlafiilista siina samalla. Turnauksen voittajaksi selviytyi allekirjoittanut - naistenpaiva tai ei, niin armoa ei anneta.
Viimeisena paivana Vang Viengissa vuokrasimme puoliautomaattiset 150cc mopot aiemminkin mainitun saksalaispariskunnan kanssa heti aamusta ja otimme suunnan kohti Blue Lagoon nimista paikkaa viidakossa. Tunnin verran huristelimme hiekkapolkuja valilla mennen yli bambusiltojen ja purojen seka kaikenkarvaista elukkaa vaistellen, kunnes loydettiin oikeaan paikkaan. Paikka oli paratiisi.
Ensin kiipesimme puoleen valiin vuorta (limestone - ei peruskalliota) katsomaan luolaa, jossa oli makaavan Buddhan patsas. Luola, tai pikemminkin luolasto, osoittautui erittain laajaksi, emmeka uskaltaneet kauhean pitkalle menna ainoastaan Class Ohlsonin halpislampun valossa ja sandaalit jaloissa. Luolan jalkeen kavimme pikaisesti uimassa sinisessa joessa, jonka jakeen paikalliset pojat pyysivat minut ja saksalaisen Stephanin pelaamaan kanssaan Sepak Thakrawia - Aasialaista jalkalentopalloa. Pelin jalkeen menimme takaisin joelle jossa kiipesimme puuhun ja hypimme jokeen. Respectit paikallisilta irtosi vasta takaperinvoltilla yhdelta ylimmista oksista, vahan kuumotti.
Matkustavaiset jatkavat Vientianessa viela pari paivaa, minne seuraavaksi...?
-Jonsku
P.S Kuvat tulee kun loytyy kahvila missa on riittavan hyva wifi niiden uploadaamiseen.
Viimeisena paivana Vang Viengissa vuokrasimme puoliautomaattiset 150cc mopot aiemminkin mainitun saksalaispariskunnan kanssa heti aamusta ja otimme suunnan kohti Blue Lagoon nimista paikkaa viidakossa. Tunnin verran huristelimme hiekkapolkuja valilla mennen yli bambusiltojen ja purojen seka kaikenkarvaista elukkaa vaistellen, kunnes loydettiin oikeaan paikkaan. Paikka oli paratiisi.
Ensin kiipesimme puoleen valiin vuorta (limestone - ei peruskalliota) katsomaan luolaa, jossa oli makaavan Buddhan patsas. Luola, tai pikemminkin luolasto, osoittautui erittain laajaksi, emmeka uskaltaneet kauhean pitkalle menna ainoastaan Class Ohlsonin halpislampun valossa ja sandaalit jaloissa. Luolan jalkeen kavimme pikaisesti uimassa sinisessa joessa, jonka jakeen paikalliset pojat pyysivat minut ja saksalaisen Stephanin pelaamaan kanssaan Sepak Thakrawia - Aasialaista jalkalentopalloa. Pelin jalkeen menimme takaisin joelle jossa kiipesimme puuhun ja hypimme jokeen. Respectit paikallisilta irtosi vasta takaperinvoltilla yhdelta ylimmista oksista, vahan kuumotti.
Matkustavaiset jatkavat Vientianessa viela pari paivaa, minne seuraavaksi...?
-Jonsku
P.S Kuvat tulee kun loytyy kahvila missa on riittavan hyva wifi niiden uploadaamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti