Jeps, eli on siis hetki vierahtanyt siita kun viimeksi paiviteltiin. Joku tauti tuli sairastettua, veikkaan jopa etta ihan perus turistiripulia voimallisempi, koska jaksoi se melkein viikon paivat pitaa kuumetta lahes 39c-asteessa. On se kipeena olo hieman erilaista taalla isossa maailmassa, ja muutama paiva sitten kuumehoureissa totesin, etta ikava kotiin on kova. Yhdessa sitten mietittiin mika auttaisi, ja todettiin etta paras helpotus siihen olisi Shootoutin hanakokis ja Snagarin majoneesiranskikset. Koti-ikava talttui ajatuksellakin ihan mukavasti.
Nalka on siis kova, ja vaikka Intialaisesta ruoasta pidammekin, niin sen saaminen taalta Hospetista - missa nyt majailemme - on osoittautunut todella hankalaksi. Kun pahimpien tautien ja jalkitautien jalkeen, lahes viikon paaston jalkeen toissapaivana marssimme kaupungille etsimaan ruokaa, oli parin tunnin jalkeen saaliina vain ananas, hieman viinirypaleita ja kaksi tolkkia 7-uppia edelliselta milleniumilta. Loysimme tutkimusmatkalla kylla ravintolan, ja myos yhden paikan mista sai paikallista fast foodia (yleensa hyvaa ja halpaa), mutta jostain syysta meille ei tarjoiltu. Kielimuuri, veikkaan. Harmitti kylla seista siina tiskilla ostamassa ei-oota, kun kaikilla oli ymparilla suu taynna riisia ja kastiketta kuorrutettuna vittumaisella hymylla.
Eilen taas loydettiin voitaikinaa, ja ostettiin sita ihan naurettavan paljon, koska luultiin siella sisalla olevan jotain hyvaa taytetta. Ei ollut. Mutta olipahan taikinaa. Illalla tajusimme, etta koko taman prosessin hoitoon olisi mennyt 30min. antamalla motellin juoksupojalle rahaa ja kertoen mita haluaa. Teimme siis niin. Tosin ma olen pysytellyt enimmakseen siina ananaksessa, koska se on hyvaa, ja helppo teurastaa missa tahansa leathermanilla valipalaksi. Se on ihme miten jannittavaa voi ruokailu olla...
Juna lahtee 4.5h paasta Bangaloreen, ja tapamme aikaa nettikahvilassa, kun ei oikeen nyt muutakaan keksita. Menossa on paivan kuumimmat tunnit, ja olo on molemmilla suhteellisen vetamaton. Junamatka kestaa jotain 9 ja 10 tunnin valilla, ja saavumme perille Bangaloreen joskus aamuyosta. Ideana olisi luovia siella suoraan lentokentalle, ja menna etsimaan ensimmaista halpaa lentoa toistaiseksi tuntemattomaan maaranpaahan. Alkuperainen suunnitelma lentaa Saigoniin saattaa kaatua lippujen naurettavaan hintaan, joka todellisuudessa selviaa vasta sitten siella kentalla...
Lisaa tarinoita kun niita tulee vastaan,
Jonsku
P.S Budjettimatkaajan kannattaa olla valilla kipeena. Ihan vaan rahan takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti